Olen niin kyllästynyt asumaan kotona. En jaksa komentelua ja määräämistä. Haluan omaa tilaa ja rauhaa ja etäisyyttä porukoihini.. Pitäisihän minulla olla siihen oikeus, kun huhtikuussa 20 jo täytän! Kun minä suutun ja ja ahdistukseni heijastuu puheeseeni ja ääneni kohoaa, niin silloin en kuulemma käyttäydy kuin ikäiseni kuuluu, olen epäasiallinen ja kaiken lisäksi koiramme Mette säikkyy. …
Otsikko taas kertoo enemmäin kuin tuhat sanaa.. Kaikki taas tuntuu kaatuva päälle.. Tuntuu ettei psyyke kohta kestä kotona asumisessa ja, kun joka nurkan takana tulossa uusia vastoinkäymisiä entisistä kun kerkiää selvitä.. Olotila on aika masentunut, ahdistunut, väsynyt, turhautunut ja niin saatanan vihainen.. Tänään piti asiat mennä eteenpäin, mutta ei.. Turhaa jännittämistä, niin että vatsa ihan …
Kyllästyttää komentelu, nalkuttaminen, toisten miellyttäminen ja oman rauhan ja tilan puute ja ODOTTAMINEN Ensikuussa alkavat pyörät pyöriä eteenpäin, finally! Verkkokurssi alkaa. Opiskelu onkin ollut viimesyksystä asti jäissä.. Huomenna koululle opinto-ohjaajan kanssa tapaaminen, iiks jännittää! Toivottavast ei tuttuja hirveemmin vastaan kävele, en jaksa alkaa selittää asioistani, ahdistaa jo pelkkä ajatuskin.. Terapian yhdestä todella kipeästä aiheesta kunnialla …
Merkinnät RSS-syötteenä