En ole jaksanut päivitellä blogia.. Mieliala on vaihdellut, on hyviä ja myös niitä huonoja päiviä niinkuin meillä kaikilla.
Kuntosalilla olen käynyt viikottain, se on auttanut jaksamaan ja lievittänyt sisältä ajoittain kumpuavaa pahaa oloa ja ahdistusta. Paino on nykyään ihan normaali ja syöminen jo parempaa Mutta minun liikunnallani on myös haittapuoliakin.. Liikunnasta on tullut ehkä jopa liian tärkeä osa elämääni ja se on viime aikoina alkanut menemään yli. Rääkkään itseäni välillä liikaa, elimistössä kuin alkaa virrata endorfiini niin en osaa lopettaa, koska siitä tulee luonnollisesti niin hyvä olo ainakin hetkeksi. Liikuntaa, ruokaa ja painoa mietin aika paljon, liikaakin. Eilen oli lääkäri ja niin minulla sitten todettiin lievä syömishäiriö, kai minä sen sisimmässäni tiesinkin.. Joten perjantaina on ravintoterapeutti ja kolmen viikon päästä kontrolliaika lääkärille.. Huvittaa kuin ensin sain terapeutilta ”kotiläksyksi” mieliala-päiväkirjan tekemisen ja eilen sainn ravintoterapeutilta ruokapäiväkirjan pitämisen, siis hyviä, mielenkiintoisia asioitahan ne on ja minun parhaakseni, mutta ovat uusia asioita, niin ehkä siksi ne tuntuvat minusta ainakin aluksi oudolta.
Luottamus on taas vähän hukassa, stressiä ja väsymystä, huonosti nukuttujen yöunien takia, jonka syynä on taas maailmaani hiipineet painajaiset..
Odotan iltaa, että pääsen ystävän kanssa salille.
Odotan torstaita, että pääsen hierontaan.
Odotan lauantaita, että pääsen rakkaan kainaloon ja unohtaa ikävät asiat edes hetkeksi taas..
Odotan ensiviikon keskiviikon tapaamista opinto-ohjaajan kanssa.
Odotan maaliskuuta, että sairauslomani loppuu ja opiskelu jatkuu.
ODOTAN OMAA VUOKRA-ASUNTOA!