Paluu kouluun tuntuu oudolta. Pitkästä aikaa sain nukkua hyvänyöunen, puoli yhdeksään maanantai aamuna, se oli aika luksusta.
Oli kiva nähdä kavereita, kuulumisia vaihdeltiin ja sitä rataa.
Päivä tuntui matelevan hitaasti, monet teoria asiat tuntuivat menevän toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Äidinkieli oli ihan kivaa, uusi ammattiaine on aivan kamala aine, sellaista teoriaan joka ei vain yksinkertaisesti jaksa kiinnostaa..
Ja kemia on yhtä inhottavaa niin kuin yläasteella, ei se siitä kivaksi koskaa muutu.
Tavoite päästä sekin kurssi läpi.
Sen huomasin, että koulussa on yhtä meluista ja ruoka pahaa, niin se vain on.
On siihen jo orientoitunut kahden vuoden sisällä.
Koulusta kun kotiin pääsin, niin olin niin uupunut, että nukuin päiväunet.
Sitten järjestelin huomisia asioita ja latailin akkuja seuraavaan päivään
Huomenna on kiva päivä!