elämä

Huh, nyt on viikko takana ja 2 pahinta vielä edessä, mutta sitten se on ohi. Hyvässä ja pahassa..

Toisaalta on kiva palata kouluun jo 1,5k jälkeen, näkee kavereita, oppii uutta ja mikä parasta ei enää aamuvuoroja koko vuonna!!

Se tieto jo motivoi, vaikka tuleva 4. jakso jo hirvittääkin.. Aineita jotka painautuvat matematiikkaa (Koulussa minun heikko kohta..) On tilasto matematiikkaa? Mitä v*****  se edes on ja mitä hyötyä siinä on lähihoitajan työssä. En siis vähättele, kaikki tietohan on hyvästä, mutta silti.. Unohtamattaakaan ihanaa kemiaa.. (Mikä oli yläasteelta päästyä 5) En uskalla edes ajatella muita tulevia aineita, enkä alkaan nyt niistä stressaamaan. Yksi kokonaisuus pitää saada ensiksi kunnialla suoritettua loppuun.

Olen tehnyt suunnitelmia, toivo vähän kyllä jo hiipunut tulevasta, mutta aina on ainakin varaa toivoa. Mutta on tässä elämässä jo sen verran kokenut, etten enää  rakenna ”pilvilinnoja” tai unelmoi mahdottomuutta. Vielä joku vuosi sitten olin optimistinen,  monesti huomaan olevan pessimistinen, mutta yritän olla realistinen vain, mutta se on välillä vaikeaa..

Mutta saa nähdä mitä huominen tuo tullessaan..

Mutta nyt vain lepään peittojen ja tyynyjen alla piilossa pahalta maailmalta ja syön suklaata..:)